Ellet ole vielä kuullu näitä, niin lataapa alta ja pistä vaikka kannettavaan soittimeesi:
Jukka Tuomas Enbusken ohjelmassa yhdessä Lauri Lylyn ja Katja Boxbergin kanssa: http://blogit.yleradio1.yle.fi/tuomasenbuske/kuka_ajaa_heikoimman_etua, 4.6.2009
Anna-Reetta keskustelemassa J. P. Roosin ja Taneli Heikan kanssa Ruben Stillerin ja Riku Siivosen ohjelmassa Suomi on Koomassa:
http://blogit.yleradio1.yle.fi/suomionkoomassa, 8.8.2009
Toimihenkilöliitto ERTO on perustanut vuokratyöntekijöille tarkoitetun sivuston nimeltä Rentola, joka tarjoaa mm. tärkeää tietoa vuokratyötä koskevista oikeuksista.
Taloussanomat: Pätkistä lomat pankkiin (20.7.2009)
Toimihenkilöliitto Erto ryhtyy syksyllä ajamaan toimihenkilöiden keskusjärjestö STTK:ssa uudenlaisen vuosilomapankin perustamista.
Parannusta pitäisi Huttulan mielestä saada myös lomapäivien määrään. Pätkätyöläinen saa kaksi lomapäivää kuukautta kohden, kun vakituisessa työsuhteessa lomapäiviä kertyy 2,5 kuukaudessa.
Eräs mielenkiintoisimmista viime aikojen sisäpoliittisista tapahtumista on ollut SAK:n lämpeneminen prekariaattikeskustelulle. Listaamme alla muutamia uutisia. Vastaamme aikanamme.
Tuire Santamäki-Vuori: Ay-liikkeen on aika avautua kansalaisyhteiskunnan suuntaan
SAK:n Lyly pyytää neuvoja prekariaatilta
SAK:n Lyly kutsuu prekariaatin linjaamaan pätkätyöläisten edunvalvontaa
Helsingin yliopisto
Viestintäosasto
28.5.2009
Pelon ja toivon välissä pätkätöissä, sankaritarinoita ja uusia alkuja?
Valtiotieteen lisensiaatti Sikke Leinikin kertoo, että Suomessa
korkeasti koulutetut tekevät eurooppalaisittain poikkeuksellisen paljon
pätkätyötä. Leinikki tutkii 5.6. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä
tiedekunnassa tarkastettavassa väitöksessään korkeasti koulutettujen
pätkätyöläisten ammatti-identiteetin rakentumista epävarmoilla
työmarkkinoilla pätkätyöntekijöiden haastattelukertomusten pohjalta.
Jälkimodernissa riskiyhteiskunnassa elinikäiset ja varmat työpaikat ja
pysyvät ammatti-identiteetit katoavat ja työuran ennakointi on vaikeaa.
Leinikki löysi haastateltavansa etupäässä ammattiyhdistysliikkeen
avulla. Suurin osa haastateltavista oli naisia, jotka olivat syntyneet 1960- ja
1970-luvuilla. Ammattiryhmittäin jaoteltuna Leinikin aineisto koostuu 13
tutkijan, 4 kätilön, 4 toimittajan, 4 sairaanhoitajan ja 10 projektiammattilaisen haastattelusta. Osa haastateltavista kuului
kahteen ammattiryhmään.
Leinikki tutkii pätkätyötä tekevien ihmisten kertomuksia ja hän asemoi
myös itsensä kokemuksellisesti osaksi tutkimaansa kohdetta. Leinikki
tarjoaa mallitarinoita, joiden avulla pätkätyöläinen voi reflektoida
omaa elämäänsä. Haastateltujen kertomisen tapaa tarkastelemalla hän pohtii,
mitä se kertoo ammatti-identiteetin rakentumisesta ja yleisestä
yhteiskunnallisesta tilanteesta sekä muuttuvista työntekijöiden ja
työnantajien suhteista. Hän vertaa haastattelukertomuksia erilaisiin
kerronnan lajeihin sankaritarinasta tragediaan.
Kerronnan malleista nousee esille, miten vaikeaa pätkätyöläisen on
asemoida itseään työyhteisössä ja miten paljon sosiaaliset verkostot
vaikuttavat selviytymiseen. Pätkätyö vaikeuttaa erityisesti naisen
urakehitystä. Leinikin mukaan pätkätyössä aiheuttaa ongelmia virallisen
työsopimuksen määräaikaisuuden ja työyhteisössä hyvästä työsuorituksesta
luvatun jatkuvuuden ristiriita: epävarmuus omasta tulevaisuudesta ja
ristiriita saa pätkätyöläiset sitoutumaan työhönsä ja työyhteisöönsä
tunteen voimalla, he tulevat töihin jopa sairaina ja sopeuttavat
luonteensa työyhteisöihinsä. Heidän mielestään solidaarisuus on hävinnyt
talouden ylivallan edessä ja yhteiskunnassa on tapahtunut kahtiajako
menestyjiin ja häviäjiin. Pätkätyöläiset toivovat uuden solidaarisuuden
rakentumista ja talouden suhteettomaksi ja lyhytnäköiseksi arvottamansa
vallan väistymistä.
Pätkätyön vaikutukset sekä yksilön ammatti-identiteettiin että
sosiaaliseen pääomaan hahmottuvat haastatteluista moninaisina ja
monisuuntaisina: pätkätyö sekä tukee että heikentää ammatillisen
identiteetin kehittymistä ja sosiaalisen pääoman ja luottamuksen
rakentumista. Pätkätyö myös vaikuttaa elämään työn ulkopuolella, sillä
se vaikeuttaa muun muassa tulevaisuuden suunnitelmien tekemistä.
Valtiotieteen lisensiaatti Sikke Leinikki väittelee Helsingin yliopiston
valtiotieteellisessä tiedekunnassa 5.6. klo 12 yliopiston päärakennuksen
salissa 12 (Fabianinkatu 33). Hänen väitöksensä Pelon ja toivon
välissä pätkätyöläisen urakerronta kuuluu sosiologian alaan. Väitöskirja
julkaistaan sarjassa Työelämäjulkaisut ja sitä myy TJS Opintokeskus.
Kirja on myös luettavissa elektronisesti:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-5515-7
Väittelijän yhteystiedot:
Sikke Leinikki, gsm 045 6350673, s-posti sikke.leinikki@tjs-opintokeskus
Äskettäin on ilmestynyt Jussi Vähämäen kirja Itsen alistus, jonka alaotsikkona on Työ, tuotanto ja valta tietokykykapitalismissa. Kirjassa tarkastellaan muun muassa sitä, mitä rahoituskriisi, palkka ja luotto juuri nyt tarkoittavat paskaduunareille. Mitkä seikat uhkaavat työntekijän autonomiaa ja miten sitä voidaan vahvistaa? Tsekkaa Itsen alistus -blogi täällä.
Jukka Peltokoski esitteli Paskaduunista barrikadille -kirjaa kahvila Hertan dialogikahvilassa Tampereella 25.4. Tilaisuus on ladattavissa podcastina alla olevasta osoitteesta.
http://dl.getdropbox.com/u/238625/paskaduunistabarrikadille.mp3
Antti Blåfield: Epätyypillinen kustannuserä. Helsingin Sanomat 13.5.2009.
Jukka Peltokoski: Prekariaatti haastaa poliitikkojen ja ay-liikkeen vanhan ajattelun. Helsingin Sanomat 8.5.2009.
Paskaduunista barrikadille -kirjan julkistamistilaisuus 27.4.2009 Pressiklubilla Pullman Barissa on nyt kuunneltavissa podcastina:
http://dl.getdropbox.com/u/888140/paskaduunista-julkkarit.mp3
Äänen kuuluvuus vaihtelee (nauhoitettu mp3-soittimella).
Uutisia
